Matsuno

Thyroxin

2011-11-28T19:52:00.003+02:00

Elikkäs tänään hain Matsunolle lääkkeet eläinlääkäristä. Eivät onneksi ole hullun kalliita, 100kpl purnukka maksaa 7 euroa. Annostus on painon mukaan laskettuna 4 tablettia aamuin illoin (0,1mg/tabletti).

Matsuno painaa tällä hetkellä noin 41kg, mielestäni koira on aika hoikassa kunnossa, kun kaikki luut meinaa vähän törröttää... Koira ei ole koskaan ollut mikään kovin pullukka, söi se mitä tahansa ja kuinka paljon tahansa, johtuen varmaan juurikin tuosta kilpparin vajaatoiminnasta. Matsunon kanssa liikutaan aika paljon, niin olen aiemmin ajatellut sitä syyksi, mutta nytpä tiedetään paremmin! "Alappa koira vähän lihomaan nytten ku sait kerta oikiat lääkkeet." :D

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan ja lääkeannos on sopiva, käydään eläinlääkärissä kontrolliverikokeissa 4-6 viikon päästä katsomassa onko arvot kohdillaan.

Kuulumisia

2011-11-25T21:45:00.003+02:00

Eipäs ole taas tullut pariin kuukauteen kirjoiteltua tänne Matsunon kuulumisia... Syynä voi olla se, että koira on voinut hyvin ja ollut suhteellisen virkeänä.

Tällä viikolla kuitenkin Matsuno alkoi olla taas vaisu eikä halunnut lähteä ulos, käpertyi vain nukkumaan omalle paikalleen. Koska viimeksi eläinlääkärireissulla otetuissa veriarvoissa albumiini ja totaaliproteiini olivat alhaalla, päätin että käydään tarkistamassa ne uudelleen ja otettiin samalla kilpirauhas arvot. Matsunolla pelotti hirveästi eläinlääkärissä, se varmaan muisti kuinka kauhean kipeä se oli viimeksi kun siellä käytiin. :(

Tänään saatiin tulokset verikokeista. Hyvää on se, että viimeksi alhaalla olleet arvot ovat kohonneet normaalille tasolle. Se kilpirauhasen vajaatoiminta kuitenkin löytyi. Arvot ovat todella matalalla, ja eläinlääkäri päätti aloittaa Matsunolle kilpirauhaslääkityksen. Nyt taisi löytyä iho-oireille todennäköisempi syy kuin se munuainen, sillä koira ei ole kipuillut sitä yhtään eikä vatsaa painellessa jännitä ollenkaan. Nyt näyttää siis siltä, että leikkausta tuskin tarvitaan, mikä olisi erittäin hyvä!

Vaikka on aina huono asia, että koiralta löytyy jokin sairaus tai tässä tapauksessa tuo kilpirauhasen vajaatoiminta, on nyt helpottunut olo, kun jokin selkeä syy on löytynyt kaikelle oireilulle ja lääkityksellä voidaan saaha oikein hyviä tuloksia aikaan. Lueskelin tällä viikolla akitan hoito-opasta, jonka sain mukaan Matsunoa haettaessa Sipoosta, ja koiralta löytyy kaikki kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyvät oireet yhtä lukuunottamatta.. Ehkä hälytyskellojen olisi pitänyt soida jo aikaisemmin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Eli ensi viikolla aloitetaan lääkitys ja katsotaan mihin se johtaa, luulisi kyllä ainakin että koiran kunto kohentuisi. :)

Huonoja ja hyviä kuulumisia

2011-09-16T10:24:00.002+03:00

Ei ole Matsunon elämä helppoa... Mentiin eläinlääkäriin, kun koira ei ollut käynyt kakalla moneen päivään. Epäilynä siis alunperin suolitukos tai jokin muu vaiva suolessa, joka estää ulostamisen. Tutkimuksissa löytyi sitten takavatsasta epämääräinen kipeä massa/möykky, jonka arvioitiin olevan suolessa. Tilannetta seurattiin päivä tai pari ja sitten päädyttiin siihen, että koira avataan ja katsotaan mitä sieltä löytyy.

Löydös ei kyllä ollut aivan sitä mitä odotettiin, eläinlääkärin lausunnon mukaan:
"Massa osoittautuu epänormaalin muotoiseksi ja selvästi epänormaalin takana vatsaontelossa olevaksi vasemmaksi munuaiseksi. Ultraäänellä tutkittuna munuaisen sisärakenne on epänormaali, kystinen. Vasemmasta munuaisesta lähtee paksu verisuoni kohti vasenta nivuskanavaa. Suolistosta ei löydy vierasesinettä, suolisto ei vaikuta ulkopuolelta tarkasteltuna ärtyneeltä. Perna silmämääräisesti ok, samoin maksa. Mahassa ei tunnu vierasesinettä."

Eläinlääkäri epäili, että munuainen on voinut siirtyä siinä vaiheessa, kun kivekset ovat laskeutuneet, ja se on yrittänyt lähteä vasemman kiveksen perään. Ainoa hoito on munuaisen poistoleikkaus, koska munuainen aiheuttaa koiralle kipua ja se aiheutti alunperin sen, ettei koira käynyt kakalla. Saattaa myös olla, että tämä kaikki on Matsunon iho-ongelmienkin takana. Toinen munuainen vaikuttaa normaalilta ja munuaisarvot ovat normaalit.

Nyt vaan aletaan etsimään leikkauspaikkaa. On kyllä jo niin huonoa tuuria, ei voi muuta sanoa. Onneksi kuitenkin löytyi vika, jota voidaan lähteä korjaamaan. Saattaa Matsunon elämä parantua kertaheitolla, jos kaikki menee hyvin.

Aivan mahtavia uutisia!

2011-09-04T12:45:00.004+03:00

SA -biopsian tulokset olivat negatiiviset! Nyt on sekin sitten selvillä, vaikka ei kyllä vieläkään ole löytynyt syytä ihon kutinoille. Ell mukaan kyseessä saattaisi olla sittenkin se ruoka-aine allergia tai sitten syyhypunkki, koska keväällä koiraan pistettiin kortisonia eikä siitä ollut mitään apua... Loislääke saatiin ja sitä kokeillaan nyt. Lääkkeitä ja lisää lääkkeitä... Myös se Kafavet kuuri syödään loppuun. Saisi kyllä piakkoin alkaa löytyä syy nuihin oireisiin.

Nyt ollaan siirrytty Matsunon kanssa Rovaniemelle taas asustelemaan ja hyvin näyttää ukkeli taas kotiutuneen, tuolla se röhnöttää lattialla ja nauttii olostaan. Tänään on vielä niin hieno ilmakin, että taidetaan tässä jonkun ajan päästä lähteä Ounasvaaralle oikein pitkälle lenkille. :)

Sentään jotain hyvää

2011-08-31T22:09:00.003+03:00

Biopsian tuloksia odotellaan vielä, mutta antibiootti (Kefavet vet) on rauhoittanut todella paljon Matsunon iho-oireita. Punoitus on hävinnyt taas melkein kokonaan eikä koira kutise koko ajan. Ja vähän näyttäisi siltä, että karva alkaa kasvaa takaisin sellaisille alueille, missä sitä ei ollut. :) Tikit on myös parantuneet hyvin, pitää varmaan ensi viikolla kokeilla saisko ne itse pois... Pitäisi varmaan koputtaa puuta, kun näin innostun, yleensä sitä takapakkia tulee heti kun pääsee sanomasta että tilanne on parempaan päin. :D

Koira on ollut todella iloinen ja pirteä sen jälkeen kun selvisi anestesiahuuruista. Hilpeä veikko suorastaan... Kai se tuokin vaikuttaa asiaan, että antibiootti on auttanut. Noh, toivotaan nyt vaan että biopsian tulos on mukavaa kuultavaa ja jatketaan näillä eväillä eteen päin. :)

Nyt se on pois alta...

2011-08-26T21:39:00.003+03:00

SA -biopsia. Tänään käytiin eläinlääkärillä. Ihan hyvin meni rauhoittaminen ja herääminen, vaikka koira onkin vielä vähän tööt tööt. :) Kipeähän se tietenkin on vähän.

Viidestä kohtaa otettiin näytepalat, neljä sairaasta kohtaa (alunperin piti ottaa kolme, mutta se yksi näyte oli niin huono) ja yksi terveestä kohtaa. Näytteet menee Helsinkiin tutkittaviksi ja tuloksia nyt sitten tässä odotellaan. Onneksi ne voi tulla suhteellisen nopeaakin. Lisäksi ell otti Matsunon ihosta vielä raapenäytteen ja teippinäytteen, jos se ei nyt sitä SA:ta olisikaan.

Ja mitäpä muuta kuin antibiootteja saatiin, että iho nyt edes vähän rauhoittuisi. Eläinlääkäri ei kuulemma enää jaksa uskoa siihen sieni-infektioon, että sitä lääkettä ei kai sitten nyt anneta ainakaan toistaiseksi... Enkä kyllä muutenkaan nyt ihan lähipäivinä laittaisi tikkien takia.

Vähän kyllä käy sääliksi Matsunoa nyt, kun on raukka vielä kipeä ja pökkyrässä kaiken lisäksi. :/
(+ sääliksi käy myös minun lompakkoa tämän reissun jälkeen....)

Toivotaan parasta, pelätään pahinta

2011-08-18T18:01:00.004+03:00

Eläinlääkäri soitteli Matsunon sieni-infektio tulokset, ja negatiivisethan ne oli, kuten kaikki muutkin tähän mennessä tehdyt tutkimukset. Mikä piru tuolla koiralla on? Testi ei kuitenkaan eläinlääkärin mukaan ole 100% varma, joten sieni-lääkitys aloitetaan ja katsotaan onko siitä apua.

SA -epäilythän siitä sitten alkoivat jo lääkärinkin osalta. Tulin siihen tulokseen, että iho-oireita on jatkunut jo sen verran kauan, että biopsiat olisi hyvä ottaa. Aika on varattuna ensi viikon perjantaille. Oli kyllä kova isku kuulla sana "SA" elänlääkärinkin suusta, vaikka ainahan se pelko on itsellä takaraivossa kummitellut. Saapa nyt nähdä, että mitä tästä tulee. On kyllä aika kamala olo.

Stressi kyllä voi olla yksi syy iho-oireisiin, mutta en vaan millään saa päähäni, että mistä Matsuno sitten repisi sitä stressiä? Jos se stressistä johtuu niin kai sitä on sitten ihan epäonnistunut ihminen koiran kouluttamisessa, kasvattamisessa ja siitä huolehtimisessa. Ei nyt tunnu oikein elämä voittavan.

Vaan ei kai se auta kuin odotella, että ensin pääsee biopsiat ottamaan reilun viikon päästä ja sitten piinaava tulosten odottelu. Voi elämän karut kävyt sentään.

Kuulumisia

2011-08-09T01:04:00.010+03:00

Olin jo unohtanut, että olen joskus tehnyt Matsunolle oman blogin. Taas. Miksi ihminen alkaa edes kirjoittaa blogia, jos sitä ei jaksa tai saati sitten muista jatkossa päivittää? No, lupaan alkaa kirjoittamaan ahkerammin tänne, niin saatte kuulla kuulumisia. :)

Mistähän sitä aloittaisi... No, Matsunon ihon kanssa on edelleen ongelmia, se asia ei ole tässä vuoden aikana miksikään muuttunut. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin suhteellisen hyvä muuten, paitsi että koiraan ilmestyi pyöreitä karvattomia laikkuja mahaan/kylkeen, mitä eläinlääkäri nyt epäilee sieni-infektioksi. Tuloksia saadaan odotella vielä parisen viikkoa... Koira kutisee vietävästi niiden laikkujen alueelta, Malaseb-pesu kyllä onneksi auttoi vähän. Keväällä käytiin allergiatesteissä, joka tuli takaisin negatiivisenä. Ruoka-aineita on iho-ongelmien syyksi epäilty, mutta ruoan muuttamisella ei ole ollut juuri minkäänlaista vaikutusta, paitsi se, että kotiruokaan siirryttäessä loppui naaman kutinat melkein sen siliän tien. Lonkat ja kyynärät olisi tarkoitus pojalta kuvauttaa alkusyksystä sekä peilata silmät.

Se terveyskuulumisista. Tällä hetkellä majaillaan ukkelin kans kotimaisemissa Pudasjärvellä, muutaman viikon päästä taas paluu arkeen ja Rovaniemen huudeille. Saapas nähdä, että miten Matsuno suhtautuu taas maisemanvaihdokseen... Ulkona on saanut aika paljon oleskella ja siitä sitten kerrostalon ankeuteen. :| No, kylläpä se taas siihen tottuu, paljon lyhyitä lenkkejä ja joku pitempi päivässä niin johan tottuu. :)

Kirjoittelenpa joku toinen päivä sitten taas lisää (jos muistan), tässä nyt vain tämmöinen pieni tilannekatsaus. :D

Long time no see.

2010-07-12T02:46:00.005+03:00

Huh, onpa tosiaan pitkä aika siitä ku viimeksi oon tänne kirjotellu. :D Meinaa aina välillä unohtua koko blogin olemassaolo. No, ei täällä varmaan mitään ihan huikeita lukijamääriä kuitenkaa käy, mutta kirjottelen kuitenki. :)

Surua ja ikävää on myös ilmassa, meijän mummelit Sasu ja Nelli lähti enkelikoiriksi 14 ja 10 vuojen ikäisinä 7.7.2010... Sasu alko olemaan jo niin huonossa kunnossa, vanha raasu, että sille oli parempi päästä jo lepoon. Nelli lähti siksi, että sen luonne oli semmonen ettei se oikein koskaa luottanu ihmiseen (kuulemma muissakin saman pentueen koirissa ollut tätä vikaa) ja oli Sasusta erittäin riippuvainen, valitettavasti. Ehtihän se jo siinä pyörähtää sekasin ku Sasu vietiin ensin, ja Nelli jäi yksin. Ois ollu aivan mahottoman ihana pitää Nelli täällä vielä niin kauan ku terveys kestää, mutta kun mitä suurimmalla todennäköisyydellä se ei ois päästäny enää ketään lähelle. Ikävä on molempia mummeleita, mutta se helpottaa vähäsen ku tietää että nyt ei Sasun tarvi enää sairastaa. Rest in peace, my loved ones. <3

Sitten vähän iloisempaan asiaan. Matsulla on tässä jo jonku aikaa ollu masussa ja käpälissä näppyjä/punoitusta, mutta nyt näyttää siltä että alkaa helpottaa. Barffin matkassa oon antanu seassa nappuloita, että pystyy niitäkin ukkeli tiukan paikan tullen syömään jos on tarvis. Ja eipä sitä tiiä, että kuinka hyvin tuo barffaaminen onnistuu ensalkuun ku syksyllä muutetaan Rovaniemelle asumaan opiskelupaikan perässä (aivan, sekin rulianssi on vielä eessä, köyhyyden multihuipentuma kelan opintotuella). Eli, vaihoin eri nappulan vanhan tilalle, ja boom, iho on jo parempi. Nykynen nappula on viljaton vaihtoehto. Tiistaina kuitenkin käyää vielä elukkalääkärissä kattomassa tilannetta (tosin Taivalkoskella, oon niin kyllästyny tähän Pudasjärven puutteelliseen pieneläinten hoitoon, jospa sitä sitten siellä Rovaniemellä olisi parempia vaihtoehtoja, mutta toivottavasti niitä ei tarvita :P).

Nyt tuli sitten kerralla hyviä ja huonoja uutisia. Mutta elämäpä se vaan jatkuu, ja Nuunuu (eli Matsuno :D) tulee koko ajan vaan entistäki tärkeämmäksi ukkeliksi minun elämässä. <3 Nyt vaan asunto pitäis vielä saada sieltä Rollosta ja voitais lähteä opettelemaan siellä olemista. Ajattelin kyllä kaiken varalta hankkia DAP-haihduttimen, ehkä se vähän rauhottais ukkelia stressin suhteen. :P

Btw, koin tänään kovan kohtalon, ku porukat palasi viikonlopun kestäneeltä reissulta pohjosesta. Nuunuu oli niin innossaan, että juoksi minnuun pahki ja siinä rytäkässä tipahin ulkona portailta. :'D Koira jäi alle, se selvisi sentään kolhuitta, mutta minun kohtaloksi sattu turvonnu ja mustelmainen polvi, joka oli jo ennestään rikki. :D Sen siitä saa ku on maksimi-ilonen ISO koira, joka ei aina kato mihin kulkee. En kyllä silti vaihtais sitä mihinkää. <3

2010-04-26T17:28:00.003+03:00

Eilen käytiin ukkelin kans vähän kyläilemässä ja lenkkeilemässä Sonjan ja Iipon kans. Pojilla on ollu sillon tällön vähän kränää, ja päätettiin testata että miten pärjääväät vähän avonaisemmassa tilassa, eli ulkosalla missä voi juosta ihan vapaasti.

Autolla lähettiin Jyrkkäkoskelle lentokentän taakse, pojat pistettiin autossa erikseen siten, että Iipo majaili takakontissa ja Matsuno takapenkillä (mulle kans farmari että saan tuon röllin takakonttiin niin ei karvottais koko autoa :<). Koko n. puolentoista tunnin lenkin ajan pojilla oli kivaa, juoksentelivat kumpikin omaan tahtiinsa ja välillä vähän yritettiin leikkiäkin. :D Palatessa tuli yks nainen vastaan kahen narttukoiransa kans, ja enpä voi muuta sanoa ku että on Matsunon kans vielä paljo tekemistä tuon ohittamisen kanssa... Mutta ärsy ei ukkeli onneksi tuommosissa tilanteissa missään tapauksessa oo. :) Hajut vaihettiin ja jatkettiin matkaa.

Koska lenkki meni pojilla sovussa, aateltiin että kokeillaan pistää ne molemmat takakonttiin ettei autoon kantautuis niin paljo hiekkaa. Kävästiin Ärrältä jätskit hakemassa, ku oli niin hyvä ilma ja lämmintäki oli ihan mukavasti. Siellä ne ukkelit takakontissa ihan sovussa oleskeli, mutta sitte ku lähettiin taas liikkeelle niin rähinähän sieltä rupesi kuulumaan... Ja taas ihan ilman mitään tunnistettavaa syytä, luulisin että käännöksessä vähän törmäilivät siellä ja jotaki tuli sitte tulkittua väärin, mutta eipä sitä koskaa voi oikeen varmaksi sanoa. No, olihan se varmaan takana ajavilla mukavaa, ku Sonja löi jarrut pohjaan keskellä taajamaa ja eiku autoa vähän sivummalle ja Matsuno pois takakontista... :D Ku päästiin takasi Sonjalle ja mentiin ulos autosta, niin sitte oltiin taas ihan sovussa.

Pakko oli tulla siihen tulokseen, että nuo kaks egomiestä ei sovi yhtäaikaa kovin pieneen tilaan. :D Pitää siis tyytyä pitämään hauskaa ihan vaan ulkona, mutta eipä se mitään haittaa. Pääasia, että tulevat ees jotenkuten toimeen eivätkä oo joka hetki toistensa kurkuissa kiinni... Joku niillä nyt vaan ei oikein natsaa yksiin.

Asiasta kukkapurkkiin, ihanaa ku tullee kevät, pääsee kunnolla taas ukkelin kans ulkoilemaan. <3

Rapatessa roiskuu

2010-04-20T13:21:00.004+03:00

Tämän aamun kakkareissulla oli erittäin jännää, ku Matsuno löysi pellolta poronjälkiä. Kakkahätä kyllä unohtu ihan kokonaan, kuten tavallista. Aina tuntuu olevan jotaki paljo kiinnostavampaa tekemistä ku kakkiminen. :D Hyvä hajuaisti pojalla ainaki on, joskus eilen päivällä ne porot siinä tepasteli ja vieläki se löysi niistä jälistä muka jotaki hajuja...

Hyödyttömän kakkareissun päätteeksi päästin Miskan leikkimään Matsun kans. On siinä mulla kaks niin ihanaa ukkelia että ei oo kellää muulla. <3 Miskaki on niin ihana ku se tulee toimeen ihan kaikkien kans, siitäkin huolimatta, että Matsuno käy nykyään merkkaamassa Miskan häkin ympärykset. :'D Vaikka Matsu onki jo Miskaa isompi, siitä ei kyllä ollu ihan mitään hyötyä Miskaa vastaan... Miska innostuu aina vähän liianki paljo, ja sitte pyörii Matsu makkarana maassa ja on ihan kuolassa. :D Miska onki ainoa koira, jolle oon nähny Matsunon alistuvan... Hyvä että seki jääräpää kunnioittaa ees jotaki "isompaansa" koiraa. :D Ukkeleilla oli niin kova meno päällä, että Matsun kaulapanta lenteli jonnekki ja sain ettiä sitä sitte vaikka kuinka kauan ennen ku löysin sen. Miska ilmeisesti repi sen pois. :D Ei kovin kauaa uskaltanu antaa niitten peuhata, ku tuo piha on niin märkä ja ihan savivelliä. Ois koko kartano täynnä kauheita rooppeja ja koirat savivellissä ihan kokonaan muuten. :D Aattelin, että en jaksa pestä kumpaakaan ihan heti... :P

Eilen otin Matsunosta uusia kuvia (mikä on sinänsä jo ihme, että saan kameran kaivettua jostakin sotkuisen huoneeni syövereistä) ja on siitä ukkelista jo tullu niin komia koira että heikompaa hirvittää. <3

Pitkästä aikaa

2010-04-16T21:54:00.003+03:00

Eipäs olekaan tullu tänne kirjoiteltua vähään aikaan. Eipä siinä, ei mitään suuren suurta ja uutta ookkaa tapahtunu täällä. :D

Ukkeli kasvaa ja oppii kaikkea jännää, merkkaaminen on tässä pikku hiljaa lisääntyny ja sillon tällön vaivaudutaan jopa kinttuaki vähän nostamaan siinä samalla. :) Ihan tavallista kyllä taitaa olla, mutta ku se onki minun pikkunen vauva niin on se aika kova sana. :DD

Vois suunnitella ehkä ens viikoksi jotaki reissua vaikka kylille, olipa kaverin kans puhetta että otettas koirat ja mentäis Jyrkälle vähän niitten kans lenkkeilemään. :) Täältä ku ei kovin helpolla pois pääse, nyt varsinkaa ku ei oo autoa käytössä.

Hienohelma-Matsuno väistelee erittäin hyvin rapakoita, joita tuo piha on täynnä. Eipähän oo sitten märkä ja kuranen koira, kiitos Luoja, että olet tehnyt akitasta siivon koiran. :D Pesin kyllä ukkelin joku aika sitte ekaa kertaa, eikä ollu Matsu moksiskaan koko asiasta. Föönistä se ei vaan oikein aluksi tykänny. :P

Hooh, nyt loppu asia, pittä vissiin kirjottaa sitte joku sellanen päivä lissää ku tapahtuu oikeasti jotaki. :D

Karvaperseen piruilut, osa 508

2010-03-21T22:22:00.003+02:00

Raaaah, miksi tuolla koiralla on justiisa sillon aina liikaa energiaa ku mulla väsyttäs ihan hemmetisti? :D Flunssan kourissa yritän pysyä sen aivotusten perässä. Aina ku istahan alas, niin sillon justiisa pittää ruveta Matsulla aukomaan ovia ja nakkelemaan leluja naamalle tai muuten vaan tekemään jotaki kiellettyä... Onneksi äiti on ollu tämän viikon lomalla niin se on voinu käyttää sitä sentään lenkillä ku ite oon ollu kuumeessa. :D

Tiistaina ku kävin (vielä ennen tämän pirullisen flunssan alkamista) lenkillä Miskan kans ja tulin kottiin justiisa ku iskä oli laittamassa Matsua ulos juoksunaruun, niin Matsuhan vetäsi kunnon hepulin ja rupesi rääkymään ku syötävä ku se näki että olin menossa Miskan kans eri suuntaan. :D Säälitti raasu vähän niin menin sitte käymään siinä sen luona Miskan kans, ja kappas vaan, Matsu oli mustasukkanen Miskalle ja alko murisemmaan. :o Totta sitä ei ois saanu muut miehet käyttää emäntä-kultaa lenkillä. :D

Ja kauhea kuola-valtteri tullu tuosta pikkusesta. Kuola lentää joka välissä ku ruokaa vaan vilautetaanki. :DD

np. 山下智久 - Loveless

2010-03-14T22:34:00.003+02:00

Käytiin tännään äitin ja Matsun kans mummulassa Puolangalla. Ukkeli on yhen kerran siellä aikasemmin jouluna käyny, ja sillon oli oikein mukavaa, niinku nytki. :D

Ukkia piti kovasti haukkua ensin ja mummusta tuli oikein hyvä kaveri. :'DD Koirakavereitakin siellä on, suomenpystykorva narttu Tessu, Matsua vaan vähän vanhempi sekarotunen narttu Emma, sekä uus tulokas Minta, kesällä 2 vuotta täyttävä jämtlanninpystykorva narttu, enoni koira. Emman kans ois kovasti pitäny päästä taas leikkimään. :D Tessu viime kerralla piti kovaa jöötä Matsulle, joten en oikein uskaltanu päästää niitä keskenään hökeltämään. Näytti kuitenki siltä, että nyt Tessuki suhtautu ukkeliin vähän paremmin. Minta nosti karvat pystyyn ku näki Matsun ku tultiin ulos autosta... :D Sitte ku siinä oltiin vähän haisteltu, niin taisipa uus tyttökin ukkelin hyväksyä. ;>

Matsu kuitenki pissi sisälle, vaikka oli ollu pihalla narussa melkein puoli tuntia... Taisi olla vieraspissa. Sisäsiisti kun ukkeli on ollut jo hyvän aikaa.

Autossa mentiin taas hyvin, istuttiin Matsun kans takapenkillä. Kuola vaan valu penkille ku namua näytti. :D Piti sitä silti saaha takana tulevaa autoa haukkua, varmaan ajatteli että tuo piru seuraa meitä, pittää ajjaa se pois. :'D

Kotona on kyllä ollu oikein rauhallista reissun jälkeen, oli niin jännää että kotona vasta ehti nukkua. ;>

Möyh.

2010-03-07T21:39:00.003+02:00

Heeh, Tuovi kävi tännään Staalon (5kk islanninlammaskoira uros) kans kylässä ja olihan se pojilla niin mukavaa että heikompaa hirvittäis. :D Matsunolla lähti kaikessa tuoksinassa 3 hammasta, mistä johtuen Staalo oli kuolan lisäksi myös veren peitossa. :'D Taisipa tulla Tuovilla koirapyykkiä...

Ukkeli sippasi melko komiasti vieraitten lähettyä. Pienten tirsojen jälkeen vauhti jatku sitte ihan yksikseen, ja ois pitäny ihan kauhiasti leikkiä sen kans, jäi vissiin villi vähän päälle. :D Eipä se sitte kyllä koko päivänä paljo nukkunukkaa, pikkusen aina välillä. Nyt se sitte taisi simahtaa ihan yöunille. :> Tai ainaki oli nukkumassa ku hipsin vinttiin. On se vaan niin ihana karvapyllerö. <3

np. Imogen Heap - Speeding cars

2010-03-02T21:47:00.004+02:00

Blöäh, onpahan ollu niin kiirettä ettei oo jaksanu / ehtiny paljo uhrata aikaa tänne raapusteluun...

Perjantaina ja lauantaina en ehtiny paljo ukkeliani näkemään, ku olin reissunpäällä, ja sen kyllä huomasi. Sunnuntaina alko olemaan jo kiire kottiin Matsunon luokse. :D Niin se vaan ikävä yllättää. Oon huomannu myös sen, että jos jää päivän lenkki välistä niin tuo koira on ite piru koko päivän... Liikaa tuhlattavaa energiaa, kyllä kait sitä vähemmästäki taitaa turhautua. Nyt on niin huonot kelit ollu, että ei oo paljo ollu rääpyä tuonne mehtään lähteä tarpomaan.

Onneksi iskä laitto Matsulle tännään juoksunarun pihalle, että se saa ees siinä olla vähän enemmän ulkona, jos ei ite kehtaa seistä räntäsateessa tuntitolkulla. :D Tuon tien takia ku sitä ei voi oikein pitää irtikää pihalla oikeastaan paljo koskaan. Tai ehkä voiski, kyllä se kutsuessa tulee luokse, mutta oon vainoharhanen sen suhteen. :D En aio ottaa mittää riskejä. :P

Ukkelilla tippuu hampaita suusta, viimeksi tänä iltana yks poskihammas lensi kesken leikin taas lattialle. :D

Kessssskiviikko.

2010-02-24T22:12:00.003+02:00

Käytiin tänään ukkelin kans kylillä pyörähtämässä (mammalla piti käyä optikolla). Automatka oli aika outo, mutta suju ihan hyvin... :D Farmarimallin autoa kun ei minulla ole, Matsu ruukaa istua vänkärin puolen jalkatilassa. No, tänäänpä herra päättikin, että hänhän istuu tietenkin samalla tavalla kuin kaikki muutkin - etupenkillä. Ei siinä, ajattelin että olkoot sitten, ku se kuitenki osaa käyttäytyä autossa muuten vallan mallikkaasti, eli istuu paikoillaan koko ajan, eikä hulmua ympäri autoa ja tunge naamaansa näkökenttään (toisin kuin Miska). ^^ Eka reaktio parantuneesta maisemienkatselunäkyvyydestä oli pari haukahdusta, ku iskä ajeli rattorilla vastaan. :D Kovasti se vilkuili kyllä ulos ikkunasta.

Autoa tankatessa koiralla piti tietenki saaha puolustautua joltaki vanhalta äijältä haukkumalla. -.- Matsu on siitä hauska, että se aina tunkeutuu kuskin paikalle istumaan, ku minä lähen autosta ja se jää sinne oottamaan. :D Sitte ku tuun takasi, se mönkii takasi omalle paikalleen. ;> Aika ovela otus, eikä oo tarttenu ees opettaa olemaan autossa! <3

Illalla kävi yks ukko hakemassa poronsa iskän autonperästä, ja Matsu tietenki pisti rähinän päälle. Se on kans kumma, että miten se aina alkaa hulluna haukkua ja urrata, ku joku mies tullee sisälle. Naisia ei hauku ollenkaan! :D Outo. Ehkä se on naistenmies ja yrittää käskeä tuntemattomat urokset muualle. xD Pittää vissiin alkaa tuomaan miehiä kottiin. :'D Varsinki sellasia karvalakkipäisiä vanhoja ukkoja. :D

Eli kaikki tutut miehet nyt meille kahville? :D

Karvaperseen piruilut, osa 468.

2010-02-23T22:19:00.003+02:00

Jee, Matsu on ollu kyllä tänään semmosella päällä että hermoromahus kohta tullee taas vaihteen vuoksi... :D Keittiössä se on koko ajan syömässä hellapuita, yöllä se oli repiny minun takin alas ja syöny namit taskusta, lenkillä se huomasi kesken paskannuksen jotaki ja rupesi haukkumaan eikä sitte suostunu enää etenemään, eli tavanomaisesti junttasi perseen maahan. Sitte tehtiinki minilenkki ja mentiin kottiin.

Viime yönä sillä oli vissiin ikävä ku se puoli yhen aikaan alko ulvomaan. :< Kävin sitä sitte allaalla kattomassa ja se meniki sitte melkein heti tyytyväisenä puusängyn alle nukkumaan ku hoksasi että on se mamma sittenki täällä lähellä jossaki. :D

ps. Ärsyttää ku tuolle ei puruluut kelpaa, halkoki on paljo mieleisempi kapistus ku jotku tylsät kaupan lehmän/siannahkapuriste lirpakkeet.. Possunkorvat sille kyllä maistuis, mutta ei vaan ne puruluut. Pittää vissiin kaivaa jostaki oikeita poronluita herra Nirsokarvaperseelle. :D Nytte ei vaan oikein ois mistä ottaa.. Kait se sitte täytyy alentua ostamaan jottai naudan putkiluita kaupasta ylihintaan. :/

np. ギルガメッシュ - arrow

2010-02-22T23:33:00.004+02:00

Huh, sainpahan tämän blogin sentään Matsulle tehtyä. Alunperin oli tarkotuksena tehä ihan omat kotisivut, mutta eipä taaskaan näyttäny tulevan tarvista siitä minun yrittämisestä ja kehtaamisesta. :>

Kävinpähän taas ukkelin kans tänään lenkkeilemässä, hienosti sitä voi pitää tuolla metässä irti ilman, että se lähtis karkuteille. Matsu tulee luokse ihan hienosti ulkona, varsinki jos heiluttelee samalla vähän namia. ;) Piti sille vähän ärähtää silti ku se otti ja lähti kotiin päin tullessa setän mökin pihalle vähän seikkailemaan... Ei ottanu kuuleviin korviin kutsuja, joten se piti ihan hakea sieltä. Oli kieltämättä tulla raivokohtaus ku tuo on välillä niin kovapäinen. :D

Huomenna taas uus päivä, vois ottaa enemmän nameja lenkille mukaan niin se ei taas lähtis seikkailemaan minne sattuu. ^^